Onko sinulla arjessasi huonoja tapoja, jotka vaikuttavat opiskelukykyysi? Tsekkaa yleisimmät kompastuskivet opiskelijaelämässä ja lue, kuinka niistä voi päästä eroon!

Päästä irti näistä paheista opiskelijaelämässä

Opiskelijaelämä on välillä hankalaa ja rankkaa kaikkine aikatauluineen, menoineen ja tentteineen. Opiskelijan arkeen kehittyy helposti muutamia huonoja tapoja tai paheita, jotka vaikuttavat opiskeluun ja opiskelijan omaan hyvinvointiin joka päivä. Joskus nämä huonot tavat juurtuvat niin syvään, että niistä tulee osa ajatusmalliamme. Listasimme alle muutamia opiskelijoille yleisiä paheita ja huonoja tapoja, ja kerromme, miten ne vaikuttavat opiskeluusi ja miten niistä voi opetella eroon. 

1. Somettaminen kesken opiskelun

Tämä paha tapa kannattaa laittaa jäihin heti. Laita puhelin kiinni ja visusti laukkuun, aseta aikarajoitus tai blokki somesovelluksiin - mitä vain voit tehdä, jotta et tarkista somea joka kerta, kun ajatus lähtee vähän harhailemaan. Puhelimen selaaminen todella häiritsee keskittymistä ja katkaisee ajatuksen, ja helposti somessa vierähtää hetki toisen perään, kunnes lopulta tarkistat puhelinta joka toinen minuutti, vaikka tiedät, ettei siellä ole mitään uutta. Jos totaalinen pesäero tuntuu liian radikaalilta ratkaisulta, käytä puhelimen selailua palkintona: opiskele ensin vaikkapa 25 minuuttia ja pidä sitten 5 minuutin mittainen puhelintauko. Tällä pääset jo hyvään alkuun!

2. Itsesi vertaaminen muihin

Aina on joku, joka on fiksumpi, hauskempi tai motivointuneempi kuin sinä, ja tämän asian murehtiminen ei auta sinua eteenpäin opinnoissasi. Ei ole myöskään reilua kanssaopiskelijaa kohtaan, että vertaat sitä, mitä hänestä ulkopuolelta näet siihen, mitä itse sisäisesti koet. Jokaisella meistä on omat vaikeutemme ja harmimme kannettavana, emmekä tosiaan voi tietää, millaisten asioiden kanssa kukin yksityisesti kamppailee. Lisäksi on hyvä muistaa, että sinun onnistumisesi tai epäonnistumisesi ei ole riippuvainen muiden onnistumisista ja epäonnistumisista, ja vain sinä voit vaikuttaa omaan opiskeluusi, motivaatioosi ja taitojesi kartuttamiseen. 

3. Valittaminen

Valittaminen voi tuntua helpottavalta hetken, mutta pitemmän päälle negatiivinen ajattelu syö voimavaroja. On todistettu, että positiivisuus ja optimistinen ajattelu auttaa pääsemään yli vaikeista tehtävistä, kun taas negatiivisuus hidastaa ja rajoittaa tekemistäsi. Alituinen valittaminen muuttaa tapoja, joilla aivosi käsittelevät tietoa. Mitä negatiivisemmin ajattelet, sitä helpommin ja useammin aivosi kehittelevät lisää negatiivisia asioita ja ajatuksia. Omien ajattelutapojen muuttaminen vaatii aikaa ja harjoittelua. Jos tunnet tarvetta valittaa jostakin, yritä päästä ongelman juurille - mikä sinua oikeasti tässä asiassa riepoo vai onko kyse jostakin toisesta solmusta, joka tällä hetkellä aiheuttaa kiukkua myös muilla elämänalueilla? Kun olet nimennyt ärtymyksen syyn, on helpompaa lähteä kehittelemään tapoja päästä siitä eroon. Näin voit muuttaa negatiivisen ajattelutavan rakentavaksi työkaluksi.

Joskus negatiivisen ajattelun taustalla on muutakin kuin totuttu ajattelumalli. Opiskelijaelämä on ajoittain stressaava ja raskasta. Monet opiskelijat kärsivät mielenterveyden ongelmista, ja nämä vaikuttavat väistämättä opiskelijan terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn. Jos kamppailet mielenterveyden ongelmien kanssa, on tärkeää, että saat apua. Esimerkiksi Nyyti ry:n sivuilta löydät ohjeita, miten hakea apua mielenterveyden ongelmiin. 

4. Perfektionismi

Perfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu on valitettavasti pahojen tapojen listallamme. Perfektionismi syö voimavarojasi ja vie aikaa siltä, mikä on oikeasti tärkeää, mutta perfektionismista voi opetalla eroon. On huomattavasti tehokkaampaa saada jotakin tehtyä, kuin hioa täydellistä suunnitelmaa maailman tappiin asti, ja keskinkertainen suoritus on useimmiten riittävän hyvä. Sanotaan, että harjoitus tekee mestarin, ja se pätee myös opinnoissa; jokaisessa tentissä ei voi onnistua täydellisesti ja huonosti menneistä kouluhommista usein oppii jotakin ja kehittyy opiskelijana. Opettele eroon perfektionismista vaikkapa yksinkertaisen tehtävälistan tai aikataulun kanssa. Allokoi itsellesi tietyt ajat, jolloin työskentelet kunkin projektin, kurssin tai tehtävän parissa. Kun päivittäinen tai viikottainen aika kyseiseen tehtävään on käytetty, siirry tekemään jotakin muuta. Näin et käytä aikaa yhteen tehtävään liikaa ja lisäksi kullekin tehtävälle käytetty aika on pakko käyttää tehokkaasti, kun aikaa ei ole määrättömästi. Näin tehtäväsi etenevät kukin ajallaan, etkä jää nyhräämään yksityiskohtia, vaan pääset aidosti eteenpäin. 

5. Hetkessä tekeminen

Suurimpia aikaansaamisen vihollisia ovat yhtäkkiä pöydälle putoavat tehtävät, jotka vievät huomiosi pois siitä, mitä olit parhaillaan tekemässä. Uusille tehtäville on helppo antaa ajatuskaistaa, mutta usein se johtaa siihen, että tartut aina heti seuraavaan syliisi tipahtavaan tehtävään ja edelliset jäävät tekemättä tai kesken. Kuten perfektionismissa, tässäkin auttaa aikataulu ja tehtävälista. Kun olet varannut jonkin ajan tietylle tehtävälle, käytä se siihen myös, ja jos tänä aikana pöydälle ilmestyy uutta puuhaa, kirjaa se ylös ja palaa sitten siihen, mitä olit tekemässä. Kaikkeen ei tarvitse tosiaankaan reagoida heti, ja monesti ongelmatilanteiden kimppuun on helpompi käydä, kun aivot ovat vapautuneet edellisestä ajatustyöstä. 

 

)